Juhlapyhien lähestyessä moni HLBTQIA+-porukkaan kuuluva nuori miettii, miten tulevista sukuillallisista taas selviää. Kun pappa kommentoi painoa, mummo kyselee jälkikasvun perään, kummi utelee poika- tai tyttöystävästä, vanhemmat kehottavat vain olemaan tekemättä kärpäsestä härkästä ja niin edelleen. Lue blogipostaus läpi ja tee oma selviytymissuunnitelma juhlapyhille.
1. Mitä tarvitset?
Mitä sinä itse tarvitset, jotta juhlapyhät ovat sinulle hyvää aikaa? Joillekin todella on tärkeää nähdä perheen ja suvun ihmisiä, mutta pelkkä normi tuskin tekee asiasta sinulle henkilökohtaisesti tärkeää. Mieti mitä tarvitset juhlapyhiisi, kuten esim. omaa aikaa, aikaa harrastuksen parissa, konvehtirasian, kaverien näkemistä, rauhallisen saunahetken, sukulaisten tapaamista, uuden kirjan, tuoksuvia kynttilöitä, lämpimän viltin. Tai ehkä sen saman joululeffan, jonka olet nähnyt joka ikinen joulu niin kauan kuin muistat? Kenties jotain queeria musiikkia tai taidetta? Laita paperille 5 tärkeintä asiaa, joita aidosti tarvitset joulun ajan päiviisi. Ei pelkästään tekemään niistä siedettäviä, vaan myös nautittavia. Mikäli olet alaikäinen, voi olla viisasta keskustella tästä etukäteen myös vanhemman tai huoltajan kanssa.
2. Kuinka monta lusikkaa sinulla on?
Lusikoiden eli energian määrä voi vaihdella päivittäin, ja siksi voi olla hankala miettiä esimerkiksi koko joululoman osalta, että mitä jaksaa tehdä. Ja entäpä jos lomaa ei ole ollenkaan, mutta silti olisi jouluperinteitä, joihin osallistumista muut odottavat! Ennen tulevia pyhiä voi olla viisasta tehdä yleinen tsekkaus omaan energiatasoon; miten olen tämän syksyn jaksanut, miltä tulevat pyhäpäivät tuntuvat ajatuksen tasolla, millaisia tunteita koen kun niitä ajattelen? Tämän pohjalta voi tehdä jonkinlaista suunnitelmaa, että millaista ohjelmaa haluaa ja jaksaa, minkä voi arvioida vievän liikaa voimia ja mistä taas saattaisi saada lisää jaksamista. Joulun aikaan aamut voi aloittaa sillä, että miettii montako lusikkaa sille päivälle on ja mihin ne haluaa käyttää. Tämä voi ja todennäköisesti tarkoittaakin sitä, että aiempaa summittaista suunnitelmaa tarvitsee vähän muokata joka päivä, sen mukaan mitkä sen hetken voimavarat ovat.
3. Mieti ennalta rajojen asettamista
Monesti sukulaiset ja perheenjäsenet kyselevät asioita, koska heitä kiinnostaa mitä elämääsi kuuluu. Kiva juttu! Mutta joskus tuo utelu voi tuntua liian henkilökohtaiselta, tenttaamiselta, utelulta tai jatkokomenttien osalta tuomitsevalta. Voit miettiä ennalta, minkä verran haluat kertoa siitä miten voit, mitä sosiaalisessa elämässäsi tapahtuu ja miten koulussa menee. Voit myös harjoitella vastaamaan tavalla, joka vetää rajoja ja vaihtaa aihetta. Esimerkiksi ”Kiitos kysymästä, kuuluu vähän monimutkaista. Ojentaisitko riisipuuron?” tai ”Kiva kun kysyit, mutta oikeastaan se on sen verran yksityinen asia että juttelen mieluummin joululeffoista.”
Saattaa tuntua hankalalta kommentoida tavalla, joka voi tuottaa hämmennystä kysymyksen esittäjälle, mutta mitä sitten? Mitä todennäköisimmin kysyjä on aikuinen, jolla voi olettaa olevan kyvyt pärjätä hämmentävien tunteiden kanssa ja siirtyä myös puhumaan kevyemmistä aiheista. Et ole velvollinen antamaan kenellekään selvitystä itsestäsi tai elämästäsi. Välillä rajoja joutuu puolustamaan ja tämän voi tehdä esimerkiksi toistamalla saman vastauksen ”Niin, kuten sanoin, se onkin melko yksityinen asia. Mitäpä sinulle kuuluu?”. Rajojen asettamiseen liittyen voi olla hyvä löytää liittolainen ennen joulupöytään istumista. Liittolainen voi siis toimia tukena rajojen pitämisessä ja yhtä lailla torpata sukulaisten liian pontevia uteluita. Siinä missä vanhempi voi toimia liittolaisena, niin ei kannata unohtaa myöskään esim. vanhempaa sisarusta tai luotettavaa muuta aikuista.
4. Voimalause mielessä
Mikäli keskustelut käyvät liian piinallisiksi, voi niistä useimmiten myös fyysisesti yksinkertaisesti poistua paikalta. Erinäisistä syistä keskusteluissa voi myös haluta jatkaa ja yrittää sietää tilannetta. Tällöin oma voimalause voi auttaa jaksamaan. Voimalauseena voi toimia esimerkiksi ”Minulla on oikeus olla kuka olen.”, ”Tiedän itse kuka olen.”, ”Saan pitää kenestä haluan.”, ”Kellään ei ole oikeutta tuomita minua.” ja ”Minulla on oikeus puolustaa rajojani.” ja ”Ansaitsen parempaa kohtelua.”. Voimalauseen toistaminen mielessä voi auttaa pysyttelemään oman itsen puolella ja muistaa, että kiusallinen tai vaikea keskustelutilanne kestää vain aikansa. ”Kohta tämä on ohi.” Kehittele ikioma voimalauseesi. Mitä henkilökohtaisempi se on, sitä painavammin se voi antaa sinulle tukea.
5. Turvasuunnitelma
Ehkä olet jo kokenut tilanteita, joissa keskusteluun tai muuten vaikeaan tilanteeseen jääminen ei vain ole enää vaihtoehto. Turvasuunnitelmaan on hyvä sisällyttää, että minne poistut tilanteesta äkisti, kehen voit silloin tukeutua ja millä tavoin otat häneen yhteyttä, millaisia asioita tai tekemistä tarvitset, jotta voit turvata ja rauhoittaa sen hetkisen olosi. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi suunnitelmaa, että tarvittaessa poistut joulupöydästä kävelylle, laitat sieltä viestin vanhemmalle, palaat kotiin suoraan omaan huoneeseen ja teet siellä sinulle mieluisia aktiviteetteja, esim. kuuntelet musiikkia tai chattailet kaverien kanssa. Mikäli arvelet, että erityisesti jokin sateenkaariteemaan tuleva vähintään kökkö reagointi/kommentti voi olla asia, jonka suhteen tarvitset tukea, mieti ennakkoon kuka teemaa ymmärtävä aikuinen voisi olla saatavilla tueksi – tai toisaalta onko jokin auttava chat tai puhelin, johon voisit olla yhteydessä.
Joskus tarpeeseen voivat tulla myös ns. TIPP-taidot. Lyhyesti:
T = temperature. Muuta kehon lämpötilaa esim. tekemällä paljain käsin lumipallo.
I = intensive exercise. Hanki hiki pintaan esim. menemällä kyykkyyn ja hyppäämällä sitten iso haarahyppy. Toistoja.
P = paired muscle relaxation. Jännitä kehon eri lihasryhmiä esim. Sormenpäistä ja varpaista kohti keskustaa, 1 lihasryhmä kerrallaan, 5-10 sekuntia kerrallaan. Jännitä, rentouta, toista.
P = paced breathing. Voit löytää esim. Youtubesta hengityksen rytmittämiseen sopivia animaatioita. Tärkeintä on hidastaa hengitystä, varsinkin uloshengitystä, sillä se rauhoittaa elimistöä.
6. Mukavien asioiden lista
Jos et jo tähän mennessä ole saanut mukavia ja kivoja asioita mieleen, niin nyt on sen aika! Millaisten asioiden tekemisestä nautit? Mitä on kiva tehdä yksin, mitä muiden kanssa? Ketkä ovat ne kaverit tai muut ihmiset, joiden kanssa ehdottomasti haluat nähdä tai muuten pitää yhteyttä joulun aikaan? Tarvitsetko kivaan tekemiseen jotain tarvikkeita tai laitteita vai onko tekeminen esimerkiksi liikettä, kuten venyttelyä tai juoksemista? Ehkäpä se on jokin artisti, leffa tai vaikka tv-sarja, jota kaipaat viihteeksi. Quu suosittelee Heartstopperia!
Listaa näitä sinulle mukavia asioita ainakin 15, pienistä isoihin, ja pidä listaa helposti saatavilla, jotta voit nopeasti valita kivaa tekemistä, jos ikävät fiilikset tai kurja tylsyys pääsee yllättämään tai jos haluat vain pyrkiä luomaa lisää lusikoita päivääsi.
Me Quussa toivotamme sinulle hyvää, turvallista ja itsesi näköistä loppuvuotta!
Kirjoittanut Maarit Grönroos
